torstai 8. lokakuuta 2009

Vilustuminen aiheuttaa ärtymystä

Ärsyttää. Nenä on täys räkää, korvat lukossa ja kurkkuun koskee. Tämän päivän ohjelmassa niistämisen lisäksi jälleen leffojen katsomista.

Flunssaoireita potiessa alkaa aika moni muukin asia ärsyttää. Esimerkiksi sellaset ihmiset, jotka kohtelee muita ylimielisesti. Jotka ei vaan viitti vastata viesteihin kun kysyt jotakin. Eikä edes soita takasin. Vähän sama kuin ihmiset, jotka ei vastaa sähköposteihin. Suutuin just yhdelle kaverille puhelimessa kun se ei voinu vastata mun viestiin ja oli sit soittaessani kuin mitään ei olis tapahtunu. Mutta miks mua ärsytti niin paljon, kun oikeasti vastustan tarvetta aina tavoitettavissa olemiseen? Siksi kun oon vilustunu ja en saa kaipaamaani sympatiaa? Ei kai itsetuntoni voi olla niin heikko, että se saa kolauksen joka kerta, kun joku tekee tavalla tai toisella tavoitettavuusoharit?

Myönnettäköön siis, että itsekin syyllistyn vastaamatta jättämiseen tai ohareihin silloin tällöin. Harvoin kuitenkaan tarkoituksella. Joskus vaan asiat livahtaa mielestä, kun ei suorita niitä heti. Tai illan suunnitelmat menee uusiksi, kun alkaa vaan väsyttää armottomasti. Aina en ymmärrä aiheuttavani käytökselläni pahaa mieltä muille. Mutta voisiko olla totta, että lopulta taisin osoittaa itselleni tarkoitetut haukut turhautumisen huipussa kaverilleni? Ehkä mun olis syytä katsoa peiliin. Just nyt vain ei huvita kun siellä on vastassa punanenäinen tyttö, jolla on kaiken lisäksi iso finni keskellä otsaa ja tukkakin rasvainen... Kuvainnollisesti voin sen kuitenkin tehdä.

Toivottavasti paranen pian, jotta voisin taas olla hyvällä tuulella. Ärsyttää vähempikin kuin tällainen sängyssä rypeminen. ;D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti