Olin eilen illalla käymässä yöpuulle. Makuuhuone oli viileä, kun siellä ei ole patteri päällä, lattia tuntui kylmältä paljaisiin varpaisiin. Nopeasti pujahdin sänkyyn, kietouduin kylmiin lakanoihin hytisten. Se tuntui tutulta hetkeltä. Ikävä. Vedin peittoa tiukemmin ympärilleni, itketti. Kukaan ei kömpinyt viereeni lämmittämään. Puristin silmät kiinni ja toivoin ikävän kaikkoavan. Aika kului, eikä se suostunut lähtemään kun halusin.
Olen fiilistellyt koko illan SMG:n loistavaa Missä olet Laila? -albumia. Niin haikean kaunista, että itkettää.
taivaanrannassa aurinko sammuu
noustakseen aikaisemmin
jossain valvoo toinenkin uneton
joka miettii samaa kuin sinä
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti