Heräsin tänä aamuna älyttömään kurkkukipuun. Tähän hetkeen mennessä se ei ole vielä helpottanu, eli kyseessä taitaa olla jonkinasteinen kevätflunssa. Kämppiksillä on nyt hetken rauha, kun en voi sanoa juuta enkä jaata mihinkään. Siunattu hiljaisuus, siis minun osaltani.
Nyt on hyvä aika harjoittaa kuuntelemisen jaloa taitoa, samoin kuin kirjoittaa. Anneli Jäätteenmäki aikoinaan sanoi, että ihmisellä on kaksi korvaa ja yksi suu. Naulankantaan. Sormia on peräti kymmenen. Luulisi tulevan tulosta, mutta silti huomaan, että täällä sitä kökötän pubissa ja koitan haalia jotain ihan muuta tekemistä välttääkseni sitä varsinaista asiaa, jonka vuoksi olen tullut koko maahan. Pitäis ryhdistäytyä. Teen sen heti kun näen ensin kuinka Suomelle käy illan lätkämatsissa. (Jee, kerrankin jotain näkyy täkäläisestä telkkarista!)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti