Mistä näitä hyviä päiviä oikein tulee?
Mulla oli tänään tapaaminen meidän toisen opettajan kanssa ja sieltä sateli tällä kertaa vain hyvää palautetta. Uskomatonta. En oikein ota vieläkään tajutakseni. Tämän takia mä kirjoitan. Sen takia, että saisin ihmiset nauramaan joillekin repliikeille ja tuntemaan sen tarinan minkä haluan välittää. Tänään tuntui kokolailla ekan kerran, että saatan onnistua siinä. Puolen vuoden uurastus tän ekan featuren kanssa alkaa kantaa hedelmää. Tiedän vihdoin omat henkilöhahmoni ja tiedän mihin tarina on menossa, tai edes mihin sen pitäisi mennä. Aika paljon hikeä, kyyneleitä ja kärsivällisyyttä on tarvittu, jotta tämä piste on saavutettu. Ja laskeutuakseni pilvilinnoista, niitä tarvitaan vielä kosolti lisää ennen kuin tarinani todella hengittää ja toimii, että kaikki 100 sivua on valmiissa pinkassa opettajan pöydällä kesäkuussa. Mutta tuokaan tosiseikka ei vähennä iloa, jota koen juuri tänä iltana!
Intoa puhkuen kävin tänään myös puolen tunnin hölkällä. Juoksu alkaa pikku hiljaa kulkea, vaikka fakta on et jalat kyllä rullais mut keuhkoissa sairastaminen vielä inasen tuntuu. Pitää nyt kuulostella tuntemuksia kaikessa rauhassa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti