Helsinkielämää

Muutamaan päivään on mahtunu paljon tapahtumia. Perjantaina sain viimeisetkin tavarat Koikkarin asunnolle ja vietin pienen huilihetken entisellä yläkerran naapurilla. Että muuten voi olla hauskaa katsoa telkkarista jotain täysin älytöntä ja syödä samalla noutoruokaa. Täytyy muistaa merkata tuollaisia iltoja kalenteriin. Hetki löhöä ja telkkaria, sitten nukkumaan kympiltä. Eikö kuulosta aivan nuoren naisen perjantailta? :)

Lauantaina heti aamusta köröttelin Helsinkiin suunnatakseni Meidän häiden karonkkaan. Kyseisen illan kuvio oli aika perinteinen (ruokaa, juomaa, sauna, baariin... tosin sit mä hipsin Leenille nukkumaan) mut päivä vietettiin tervehenkisesti merellä. Ydintiimille oli nimittäin varattu parin tunnin RIB-veneajelu ja pelastautumispuku-uinti, jotka oli kyllä hienoja kokemuksia! Syyssää oli mitä parhain ja päästiin nopealla kumiveneellä "hyppimään" arviolta parimetrisiä aaltoja ja polskimaan letkassa meressä gore tex -puvut päällä. Huh, kokemusta on vaikea kuvailla - suosittelenkin kokeilemaan itse, jos tilaisuus tulee vastaan. Veneajelu oli vähän kuin esteratsastusta porukalla. Tai tosi pitkä huvipuistoajelu hyvässä laitteessa. Kyl se urheilustakin kävi, sillä seuraavana päivänä oli sellainen olo ku joku ois piessy mut oikein kunnolla. Joka lihasta koltti ja aika mojovat mustelmatkin reissusta jäi hetkiseksi muistoksi ja saunakavereiden kauhisteltavaksi.

Juhlimisen ja työnteon lomassa ehdin ilokseni nähdä myös jonkin verran kavereita. Leeni tarjos yösijan ja loistavaa hengailuseuraa. (Katseltiin muuten sunnuntai-iltana Benjamin Button, mutta vaikka sen perusajatus oli kiehtova, ei leffa mun mielestä ollu kummonen. Tulipa kuitenkin sivistettyä itteä yhden leffan verran, mikä on erittäin hyvä, sillä meinaan nyt järjestelmällisesti viihtyä erilaisten leffojen parissa vähintään kahdesti viikossa. :) Viime viikon osalta siis mission completed.) Lisäksi Helsingin herkkuihin kuului juoruilu Sinin kanssa Torissa ja spontaani maanantaibaarikierros Jukkien kanssa Alppilan suunnalla. Siltä kierrokselta puuttui vain karaoke, ja sitäkin kyllä yritettiin kun mentiin Populukseen yhden maissa. En ymmärrä miten karaokebaarissa voi muka loppua karaoke kaks tuntia ennen sulkemisaikaa. Suuri pettymys mulle henkilökohtaisesti ja tietysti myös silloin kuppilassa läsnäolleille, kun heiltä jäi mun kaltaisen talentin lauluesitys kuulematta... :D NOT!

Maanantai- ja tiistaipäivät vierähtivätkin kuvausten merkeissä, sillä tehtiin viimeiset viipaleet hääshowta juontojen muodossa. Oli mukavat kuvaukset, vaikkakin koko ajan sählätessä tuntui etten saanu riittävästi muita kertyneitä työjuttuja edistettyä. Tosin luulen, että osin kysymys on vain tuntemuksesta, mikä ei edes pidä paikkaansa. Sitä kai kutsutaan myös stressiksi. Paluumatkalla Helsinki-Tampere-motari meinas saada musta voiton ja mietin, et nyt on pariks viikkoa unohdettava työhommat. Ei tässä muuten oo pian mitään tolkkua, kun keho alkaa käydä ylikierroksilla. Onneks tahti nyt helpottaakin kun kuvaukset on takana.

Nyt unta kuuppaan että selviän huomenna koulupäivästä torkkumatta. :) Kiva olla kotona.