Pikapäivitys

Eli päivitänpä nyt tuoreimmat kuulumiset kun kerran lupasin. Suoraan sanottuna olen jopa yllättynyt, että joku oikein odottaa minun kirjoittavan näitä sekavia tunteenpurkauksia. :D

Asiaan. Viime viikko oli taas näitä sanalla sanoen huikeita. Työntouhussa asuntomessuilla kolme päivää, pikainen visiitti kotiin ja eikun maantiekiitäjän nokka kohti Poria. Tori Amos laulo suoraan mun sieluun vaikka juoksikin pois lavalta. Täytyy sanoa, että tuo oli taas näitä kokemuksia et kannatti odottaa 10 vuotta... Huikeeta. Karvat nous pystyyn, hyvällä tavalla. Mieletön ääni ja tulkintakyky sillä naisella. Se täytti valtavan lavan läsnäolollaan, vain flyygeli ja se.

Kaisun kans oli ihan superia. Sillä on maailman söpöin koti ja koirat ja kiva mies. On myös mukavaa, että kaiken kyynisen maailman ja paskojen ihmisten keskellä en ole menettänyt kykyä iloita kaikesta siitä ihanasta, mitä mun lähipiirille on suotu. Rehellisyyden nimissä välillä tulee kyllä mietittyä, että eikö se joskus olisi jo mun vuoro. Mut ei mun vuoro niin et se olis keltään läheiseltä pois. Eihän valmiissa maailmassa pitäisi kellään kiire olla. Vaikka oliskin, mitä se sitten taas auttais.

Huomenna suuntaan vanhoille kulmille stadiin. Luvassa olis kolmekymppisiä, 10-vuotisristeily ystävän kanssa (meidän ystävyytemme siis täyttää 10v.) -- ja ylipäänsä ystäviä. Toivottavasti kesäinen Helsinki ottaa tämän tuhlaajatytön ja kaupunginkarkurin avosylin vastaan.

Ai niin. Kesäkuvia naamakirjassa ja pian myös täällä. Lataan kun ennätän. Tulihan jo todettua: "Mikäs kiire tässä, valmiissa maailmassa."